Historic Rally Trophy -osakilpailujen Nuottisarjassa Petteri Koskenala ja Tommy Nyholm nappasivat luokkavoiton ja ovat sarjapisteissä kolmantena ennen viimeistä osakilpailua. Vaikka Petterin kilpailijalisenssi on tänä vuonna hankittu Lohjan UA:sta – EMSC:n tärkeä yhteistyökumppaniseura – on Petteri edelleen EMSC:n jäsen.
Ohessa kuljettajaparin kirjoittama, omakohtainen raportti Pohjanmaa Rallista:
”Pohjanmaa Rallin omituisuus on se, että se ajetaan kahtena päivänä ja poikkeuksellisesti lauantaina sekä sunnuntaina. Jo se, että kahdeksan ek:ta laitetaan kahdelle päivälle, on aivan syvältä ja vielä se, että ajetaan sunnuntaina, lisää vain kisan miinuspisteitä. Emme tykänneet eikä tykännyt moni muukaan. Onneksi joka kisan jälkeen saa laittaa sarjaorganisaatiolle palautetta ja sitä tulee nytkin, mutta valitettavan vähän positiivista.
Nuotitus suoritettiin lauantaina. Kello oli soimassa kuudelta, jotta seiskalta alkavaan sessioon oltiin ajoissa aamupalan jälkeen.
Tiet tuolla suunnalla ovat mitä ovat, ja ne ovat todella nopeita. Kilometrin suoria ja peltoysikymppejä on vaikka muille kisoille jakaa. Toki sekaan mahtui pienempää ja myös tosi hienoja osuuksia, mm. viimeisen pätkän viimeiset viisi kilometriä.
Nuotin jälkeen startattiin kisaan ilta viideltä, ja edessä oli siis puolet pätkistä. Ihme kyllä pitkä tauko taisi tehdä kuskeillemme vain hyvää, koska jo ekalla lyhyellä 5,31 km:n pätkällä lohkesi luokkapohjat seitsemällä sekunnilla BDA Escortin hankkineeseen Vesa Rissaseen. Toisella pätkällä meno parani entisestään ja pojat täräyttivät nuottihissen toiseksi nopeimman ajan ennen jotain suht’ tuntematonta paikkakunnan suuruutta, Jari-Matti Latvalaa (?).
Kahden pätkän jälkeen luokkajohtomme oli lähes puoli minuuttia ennen Rissasta, joka kärsi viitosvaihteen puutteesta. Sen tietää, että näillä nopeilla teillä on huippunopeus myös tärkeässä osassa. Meidän huiput olivat kierrosluvun rajoittimen ollessa 7400 rpm nyt noin 153 km/h ja rajoitin hakkasikin aika useasti näillä nopeilla teillä. Huollossa laitettiin lisävalot nokalle ja ihmeteltiin ylösalaisin kääntynyttä laturin hihnaa. Päätettiin olla koskematta siihen, kun kerran kuitenkin pysyi paikallaan. Vaihdekeppi heittäytyi nahkeaksi ekalla siirtymällä ja koko kisan ajan oli vaikeuksia saada ykköstä ja kakkosta päälle. Lähdöissä ei uskaltanut enää viivalla laittaa vapaalle, vaan seistiin kytkin pohjassa, kunnes lähtövalot sammuivat. Vaihdemissejä tuli useita tässä kisassa kepin oikkuilun vuoksi. Lisäksi moottori alkoi vuotaa öljyä ja sitä oli pakko lisätä joka pätkän jälkeen. Ei siis vieläkään murheetonta kisaa.
Nelosen jälkeen oli edessä huolto ja yötauko. Huollossa otettiin panssari pois ja tarkistettiin koneen kiinnitykset, se on sentään alkanut pysyä kiinni! Yötauolle mentäessä luokkajohto oli suht’ turvallinen 46 sekuntia ennen Rissasta.
Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä
Murheita siis oli. Ajoltaan auto muistutti lähinnä kyykäärmettä iskarin välyksen vuoksi, onneksi in-car-video ei toiminut tälläkään kertaa. Ei kenenkään tarvitse nähdä, kuinka suoralla tiellä saa veivaa rattia koko ajan. Lisäksi öljynpainemittari ilmoitti nelosen puolivälissä, että ei olisi paineita, mutta kun mitään ylimääräisiä ääniä ei kuulunut, pidettiin lappu lattiassa. Huollossa todettiin, että mittarin on oltava kaput. Olisihan moottori lauennut jo aikoja sitten, jos paineita ei olisi ollut. Toki hieman kuskien takaraivossa painoi yöpuulle mennessä, että onhan se niin?
Lauantai valkeni aurinkoisena ja taktiikka oli ajaa omaa riskitöntä ajoa ja samalla seurata Rissasen aikoja sekä toivoa, että Kadettimme jaksaisi maaliin asti. Kaikki välit käytettiin auton tarkistuksiin, lähinnä öljymäärän seuraamiseen ja lisäämiseen. Loput neljä ek:ta ajettiin suht’ samaan tahtiin Rissasen kanssa ja maalissa eroksi kirjattiin 46,4 sekuntia Rissasen ajamaan Escort BDA:han.
Sarjan voittoratkaisu jää siis sarjan viimeisen kisaan, Rantaralliin. Se ajetaan 7.10. Mynämäen ympäristössä. Vuorossa on auton läpikäyntiä ja ongelmien ratkaisua. Etuiskarit koetetaan saada huoltoon hetimiten, jotta saadaan auton ”käärmekäynti” kuriin. Muutenkin olisi aika saada jo edes yksi murheeton kisa tälle kaudelle. Ensi kauden suunnitelmat ovat täysin vielä auki. Valitettavasti tuntuu keskusteluissa muiden kanssa siltä, että ensi vuonna olisi luokassamme vieläkin vähemmän kuskeja kuin tänä vuonna. Se ei ainakaan motivoi yhtään lisää jatkamaan, jos näin käy. Tiedossa on, että rakenteilla on uusia autoja, jotka mahdollisesti tulisivat samaan luokkaan ajamaan, mutta aika näyttää.
Kisan läpivieminen ei onnistu ilman kisan järjestäjiä, joten sinne suuntaan kaikille iso kiitos. Huollolla riitti tällä kertaa myös puuhaa, iso kiitos Kaarle, Artsi ja Anssi.”
Petteri Koskenala
