Honkajoen Pesämäen radalla JM SM Liiga -kisasta oli EMSC:n Team MGR -joukkueella tuomisinaan SM-pronssimitalit. Kaikkiaan 34 joukkueen joukossa Team MGR sijoittui kolmanneksi kovan taistelun jälkeen.
Joukkueella ensimmäinen tavoite oli selvitä lauantaina karsinnoista sunnuntaille 12 parhaan joukkoon. Kuudesta kuuden joukkueen lohkosta kaksi parasta selviytyi jatkoon, muut lähtivät kotimatkalle. Sunnuntaina pisteet nollattiin ja seuraava tavoite oli semifinaaleissa sijoittua kolmen parhaan joukkoon ja päästä kuuden joukkueen kesken ajettavaan finaaliin. Nämäkin toteutuivat.
Semifinaalien jälkeen oli tunnin tauko ja silloin alkoi keskittyminen kovaan, todella kovaan taisteluun JM Liigan suomenmestaruudesta. Team MGR ajoi jälleen erittäin hyvin. Pitkään joukkue oli kiinni jopa SM-kullassa ja oli parhaillaan jo lähes 10 pisteellä johdossa, mutta 24 lähdön aikana ehtii tapahtua kaikille kaikenlaista. Kun epäonni iskee, pisteitä menetetään. Auton rikkoutumisen ja yksi kaato sekä vilppilähtökin romuttivat haaveet mestaruudesta.
Kauhajoen UA:n joukkue varmisti mestaruuden muutamaa lähtöä ennen viimeistä, joten hopean ja pronssin kohtalo oli Noormarkun UA:n ja EMSC:n joukkueiden käsissä. Aivan viimeiseen asti oli vielä epäselvää, kumpi on kakkonen ja kumpi kolmonen.
Kolmanneksi viimeisen lähdön jälkeen Noormarkku ja Espoo olivat tasapisteissä (136). Seuraavassa erässä Noormarkku nappasi voiton ja meni kolmella pisteellä edelle. Vaikka vielä viimeisessä Espoo oli tuli toisena maaliin, harmittavaa oli, että Noormarkku tuli kolmantena. Loppujen lopuksi hävisimme kahdella pisteellä hopeaiset mitalit. Kauhajoen loppupisteet oli 175.
Vaikka voittokin oli tavoitteena, on SM-pronssimitalikin hieno saavutus. Hieman joukkue oli pettynyt kisan jälkeen, sillä mestaruuskin olisi ollut mahdollinen. Toivottavasti joukkueen kuljettajat parin päivän jälkeen jo ovat tyytyväisiä. Me kaikki EMSC:n jäsenet olemme ainakin todella ylpeitä tästä saavutuksesta.
Yleisöä Honkajoella oli pilvin pimein, varmasti tuhansia. Varikolla Team MGR:n pilttuun edessä riitti ”pällistelijöitä” ja uteliaita. Yhteiskuvia haluttiin Marcuksen kanssa ottaa, ja muutenkin mielenkiintoa koko porukkaan riitti roppakaupalla. Myös noin 30 henkilön huoltojoukko teki aivan mahtavaa työtä auton kuntoon laittamisessa. Kauaa ei siinä nokka tuhissut, kun oli vaihdelaatikko vaihdettu, perä korjattu, pyörän rumpu saatu kuntoon, kaadon jälkeen auto jälleen ajokuntoon ja vaikka mitä. Työtä riitti parin päivän aikana melko paljon. Kaikki autot olivat koko ajan ajokunnossa. Joukkueenjohtajat tekivät ison urakan pohtiessaan oikeanlaista taktiikkaa, mikä osoittautuikin toimivaksi.
Kun ehdotin Marcuksella, että eiköhän tulla ensi vuonna uudelleen, vastaus kuului: Mietitään sitä vielä… Toivottavasti näin tapahtuu. Sinne on sitten lähdettävä kannustusjoukkoihin, mahtava kokemus oli.
teksti ja kuva: Kikka Kuosmanen
